Emil Zátopek, tšekkoslovakialaisen urheilun legenda

Emil Zátopek, tšekkoslovakialaisen urheilun legenda

«Satupekka» ja «Tšekkiläinen veturi» hurmasi niin maailman kuin suomalaisen yleisön

Emil Zátopek, tšekkoslovakialaisen urheilun legenda
19. syyskuuta 2022 olisi vuonna 2000 edesmennyt Emil Zátopek viettänyt satavuotissyntymäpäiväänsä. Zátopekin nimen tuntee lähes jokainen, ja monet ovat varmaan nähneet televisiossa hänen kuuluisan irvistyksensä, kun hän juoksi upeita suorituksiaan stadioneilla eri puolilla maailmaa. Mistä kuuluisa juoksija on lähtenyt, mitkä olivat hänen huippuhetkensä ja miten hänen elämänsä jatkui urheilijauran päätyttyä?

Kenkätehtaasta urheilukentälle

Emil Zátopek syntyi 19. syyskuuta 1922 Kopřivnicen kaupungissa Määri-Sleesian alueella köyhään monilapsiseen perheeseen. Kuusitoistavuotiaana hän alkoi työskennellä kuuluisassa Baťan kenkätehtaassa Zlínissa ja opiskeli samalla Baťan oppilaitoiksessa. Siellä hän ensi kertaa osallistui juoksukilpailuun, ja jo silloin huomattiin tulevan olympiavoittajan lahjakkuus. Vuonna 1944, vain kolme vuotta juoksu-uransa alettua, hän rikkoi tšekkiläiset ennätykset 2000, 3000 ja 5000 metrin juoksuissa.

Satupekan huippuhetket

Ensimmäistä kertaa Zátopek osallistui olympiakisoihin vuonna 1948 Lontoossa, missä hän voitti kultaa 10 kilometrin juoksussa ja hopeaa 5 km:n juoksussa. Seuraavana vuonna hän rikkoi kaksi kertaa 10 km:n juoksun maailmanennätyksen, ja hänet valittiin journalistien kyselyssä maailman parhaaksi urheilijaksi.

Hän sai kyseisen tittelin vielä kaksi kertaa tämän jälkeen, eikä ihme: ennätyksiä ja kultamitaleita ei kun kertyi. Hän teki ennätyksiä myöhemmin myös 5 km:n (1954), 20 km:n (1951), 25 km:n (1952 ja 1955) ja 30 km:n (1952) juoksuissa sekä tunnin juoksussa (kahdesti vuonna 1951).

Historiaa Zátopek kuitenkin teki vuonna 1952 Helsingin olympialaisissa, jolloin hän rikkoi kolme olypialaisten historian ennätystä – 5 ja 10 kilometrin juoksussa sekä maratonissa, johon hän päätti osallistua viime hetkellä.

Kansansankarista työmieheksi

Erikoisesta juoksutyylistään ja kasvonilmeistään tunnettu «Tšekin veturiksi» kutsuttu kestävyysjuoksija käytti myös erikoisia treenimenetelmiä. Hän saattoi esimerkiksi laittaa jalkaansa painavat sotilassaappaat erityisten juoksukenkien sijaan. Näin hän kilpailuissa kuulemma saavutti kevyiden jalkojen tunteen. Joskus hän treenatessaan kantoi selässään vaimoaan Danaa, joka muuten oli myös huippuluokan urheilija ja olympiamitalisti (hän mm. voitti kultaa keihäänheitossa vuoden 1952 olympialaisissa ja hopeaa vuonna 1960).

Zátopek joutui sairaalaan vuonna 1956, ja vaikka hän silloin vielä osallistui maratoniin ja tuli kuudenneksi, lopetti hän juoksemisen kokonaan kaksi vuotta sen jälkeen. 60-luvulla hän työskenteli puolustusministeriöllä, mutta vuoden 1968 poliittisten tapahtumien myötä hänet irtisanottiin ja hän työskenteli sen jälkeen geologialaitoksella ja Tšekkoslovakian liikuntaopetuksen liitossa.

Urheilijan maine jäi elämään

Emil Zátopek sai vuonna 1975 ensimmäisenä tšekkoslovakialaisena urheilijana kansainvälisen Fair Play -palkinnon. Kuolemansa jälkeen vuonna 2000 hänelle myönnettiin myös Pierre de Coubertin -mitali.

Zátopekia muistetaan nykyään mm. järjestämällä jokavuotinen juoksukilpailu hänen syntymäpäivänsä tienoilla. 22 kilometrin juoksu aloitetaan urheilijan synnyinkaupungissa Kopřivnicessa ja se päättyy Rožnov pod Radhoštěm -kylän kuuluisassa ulkoilmamuseossa, jonka lähellä sijaitsee urheilijan hauta.

Emil Zátopekista ja hänen vaimostaan on myös tehty samanniminen elokuva vuodesta 2021.