Tšekkiläinen klassinen musiikki tunnetaan ympäri maailman, ja nekin, jotka eivät osaa paikallistaa Tšekin kartalla, ovat varmasti joskus kuulleet ainakin pätkiä kuuluisista tšekkiläisistä sävellyksistä. Yksi on jopa ollut läsnä ensimmäisten ihmisten laskeutuessa Kuuhun! Tässä artikkelissa tuomme sinulle tšekkiläisen klassisen musiikin parhaat palat.

Tšekkiläiset säveltäjät ovat jättäneet merkittävän jäljen Euroopan musiikin historiaan ja kehitykseen. 1700-luvulla elänyt Josef Mysliveček tunnettiin Italiassa nimellä Il divino Boemo („Jumalainen tšekki“) ja hänestä on Netflixissä saatavilla Il Boemo -niminen elokuva. Myslivečekin teokset vaikuttivat myös suuresti Mozartiin, joka taas rakasti Prahaa ja hänen elämästään kertova Oscar-palkittu Amadeus-elokuva kuvattiin suuressa määrin juuri siellä. Ja ehkä yllätyt, kun kuulet, että amerikkalaisen Miami Vice -sarjan tunnusmusiikin tekijä, Jan Hammer, on Tšekki. Mielenkiintoisia faktoja on monta, mutta palatkaamme klassiseen musiikkiin ja kolmeen merkittävimpään tšekkiläiseen säveltäjään:

Antonín Dvořák ja ensimmäiset ihmiset Kuussa

Varmaan ainutlaatuisin saavutus tšekkiläisten sävellysten keskuudessa on Antonín Dvořákin (1841-1904) sinfonia nro. 9:n läsnäolo silloin, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun vuonna 1969 – astronautti Neil Armstrong nimittäin otti äänitteen mukaansa. Sinfonia nro. 9 tunnetaan myös nimellä „Uudesta maailmasta“, mikä viittaa Dvořákin monivuotiseen oleskeluun New Yorkissa 1800-luvun lopulla, jolloin hän toimi New Yorkin National Conservatoryn johtajana. Japanilaisten animaatiosarjojen fanit yllättyvät varmasti siitä, että on olemassa samanniminen anime-sarja (Shinsekai yori), jonka tunnusmusiikki on juuri Dvořákin sinfonia.

Yhdysvalloissa oleskelun aikana sai Dvořák inspiraatiota sävellyksiinsä intiaanien ja afroamerikkalaisten musiikista; Tšekkiin palaamisen jälkeen hän ammensi paljon tšekkiläisestä kansanmusiikista ja -perinteistä (esim. ooppera Rusalka eli „Hengetär“). Tšekin tasavallan ensimmäinen presidentti Václav Havel painotti Dvořákin roolia Tšekin sijoittamisessa senaikaiselle maailmankartalle, ja Jean Sibelius puolestaan ylisti „harvinaisen täydellistä sopusointua“ Dvořákin inhimillisen ja taiteellisen puolen välillä.

Bedřich Smetana ja tšekkiläiset maisemat

Mikään muu tšekkiläinen sävellys ei kuvaa Tšekin maisemien kauneutta yhtä tunnelmallisesti kuin Bedřich Smetanan (1824-1884) säveltämä kuuden sinfonisen runon sarja Má vlast („Isänmaani“). Smetanan teoksella oli suuri merkitys Tšekin kansalliselle heräämiselle 1800-luvulla. Erityisen tunnettu on Isänmaani-sarjan osa nimeltä Vltava, joka kuvaa Vltava-joen juoksua sen lähteeltä aina siihen kohtaan, jossa joki yhtyy Elbeen. Harva tietää, että Smetana sävelsi mestariteoksensa silloin, kun hän oli jo täysin kuuro eikä pystynyt kuulemaan teostaan muuten kuin omassa päässään.

Vuoteen 2020 asti monen tšekkiläisen kaupungin juna-asemalla oli oma, usein kansanlauluihin perustuva tunnussävelensä, joka soi aina ennen asemakuulutusta. Smetanan Isänmaani-sarjan sävellyksiä löytyi heti neljältä eri asemalta: Prahan päärautatieasemalla soi vuoteen 2008 asti ote sarjan Vltava-osasta ja vuoteen 2020 asti pätkä Vyšehrad-osasta. Vltava-aiheinen tunnussävel oli myös Prahan Holešovice- ja Libeň-asemilla sekä Ústí nad Labem -kaupungin länsiasemalla.

Dvořákin kaltaisesti myös Smetana inspiroitui tšekkiläisestä kansanmusiikista ja maaseudun romantiikasta. Prodaná nevěsta eli „Myyty morsian“ on hänen kansansymbolin maineeseen noussut oopperansa, joka kertoo humoristisesti maalaiskylän asukkaiden elämästä. Ja miten se liittyy Suomeen? Prahan Kansallisteatteri esittää Myydyn morsiamen 27. heinäkuuta 2024 Savonlinnan oopperajuhlissa!

Leoš Janáček, vapauden tavoittelija

Siellä missä Dvořákille ja Smetanalle oli tärkeä Praha, Leoš Janáček (1854-1928) pysyi elämänsä aikana uskollisena koti-Määrilleen ja asui suurimman osan elämästään Brnossa. Yksi Brnon Kansallisteatterin rakennuksista onkin nimetty hänen mukaansa, ja täällä sijaitsee myös Leoš Janáčekin urkukoulu. Janáček on luonut oopperoita (joista kuuluisin lienee dramaattinen Jenůfa), pianosävellyksiä ja kamarimusiikkia, jossa kuuluu Määrin ja Sleesian kansanmusiikin vaikutteita. Suuri aihe hänen teoksissaan on vapauden tavoittelu. Hän sanoikin musiikistaan, että hän haluaa ilmaista „vapaata ihmistä, hänen henkistä kauneuttaan ja iloaan, päättäväisyyttä, voimaa ja rohkeutta taistella voitosta“.